Schindelen vulkaaninen kivijauhe

Ravinto ja sen sisältö vaikuttaa joko suoranaisesti tai välillisesti jopa 2/3 osaan sairauksistamme. Ravintomme ravintosisältö on usein puutteellinen, emmekä voi itse päätellä saammeko ravinnostamme riittävästi esimerkiksi hivenaineita. Monipuolinen ravinto, riittävä määrä vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita luo pohjan nykyaikaisen elämänmuotomme yhä lisääntyviä terveysriskejä vastaan. 

Kaikki mineraalit ovat peräisin maasta. Ihminen saa mineraalit ruoasta ja juomasta. Niitä mineraaleja, joita tarvitsemme erittäin pieniä määriä, kutsutaan hivenaineiksi. Mineraalien puute voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten väsymystä, anemiaa, hermostohäiriöitä, vatsa- ja suolistovaivoja, sydänvaivoja, työkyvyn vähentymistä, ihosairauksia ja allergiaa, struumaa, osteoporoosia, nivelsärkyä, lihassärkyä, makuaistin heikkenemistä, hidastunutta haavojen paranemista, kasvuhäiriöitä, verisuonivaurioita, heikentynyttä fyysistä- ja henkistä kehitystä, alentunutta vastustuskykyä tulehduksille ja veren sokerihäiriöitä. Ilman riittävää määrää mineraaleja keho ei pysty täysipainoisesti käyttämään hyväkseen tarvitsemiaan vitamiineja. Terveyden ylläpitämisessä, sairauksien ehkäisemisessä ja hoidossa mineraaleilla ja hivenaineilla on tärkeä tehtävä.

Kromi on viime aikoina todettu tärkeäksi hivenaineeksi, jota päivittäisessä ravinnossa saamme 30-50 mg. Schindelen mineraalijauhe sisältää oikean päivittäisannoksen kromia.

Sisältää myös runsaasti piitä: pii on tärkeä iholle, hiuksille, kynsille, verisuonille ja sidekudoksille.

HISTORIAA

Kun Robert Schindelen puskutraktorin kuljettaja keväällä 1981 tien rakennuksen yhteydessä puhkaisi kalliota, joka oli melko pehmeää ja haurasta, ei hän voinut kuvitella sen seurauksia. 
Hän oli löytänyt ²vuosisadan löydöksi² kutsutun mineraaliesiintymän, jonka kaltaista koostumusta ei ole löydetty mistään muualta. 
Monet tiedemiehet tutkivat löytöä usean vuoden ajan ja vuonna 1985 Itävallan tiedeministeriö järjesti lehdistökonferenssin, jossa asia julkistettiin lehdistölle ja Itävallan televisiolle.

1985-1986 SCHINDELEN MINERAALIJAUHE voitti kultamitalin kansainvälisillä Wienin keksijämessuilla ja Strasbourgin Futura-messuilla. 
Schindelen mineraalijauhe on 100% luonnontuote ja sen koostumusta ja hygieenisyyttä valvoo Itävallan valtion hyväksymä tutkimuslaitos ÖKO-DATANSERVICE, Wien. 
Mineraalit liukenevat hitaasti ja siksi Schindelen mineraalijauhe on jauhettu erityisen hienoksi. 3 grammassa Schindelen mineraalijauhetta on 1000m2 aktiivista pinta-alaa, jolloin elimistö pystyy liuottamaan suurta pinta-alaa tehokkaasti.

LISÄÄ MINERAALIJAUHEESTA

Keväällä 1981 rakentaessani tietä metsätilallani Ala-Itävallassa, halkaisi katepillarini kahtia melko pehmeätä ja haurasta materiaalia olevan vulkaanisen kiilan, joka tuli esiin maakuoren repeämästä, ja jota ympäröi hyvin kova paragneissi. En osannut arvata seurauksia, jotka tulivat tapahtumaan tulevaisuudessa.

Tämän metsätien rakennuksen alla olevaa sijaintipaikkaa tarkastaessa Ala-Itävallan maatalouskamarin projektijohtaja, diplomi-insinööri Brandstätter ehdotti rahan säästämiseksi, että käyttäisimme tätä materiaalia metsätien alusrakenteeksi, mikä tehtiinkin heinäkuun alussa vuonna 1981. Tällöin oli hyvin kuumaa ja enemmän kuin 6000 m3 tätä materiaalia laskettiin luonnontilassa olevaan metsään. Kova kuumuus ja raskas kuorma-autoliikenne aiheutti runsaasti pölyä, joka tunkeutui aina 50 metrin päähän ja kauemmaksi molemmin puolin tietä metsään. Tämä pölykerros peitti koko maan.

Tutkimukset polarisoivalla mikroskoopilla ja röntgenillä paljastivat, että tämä kerrostuma, jota ei ole löydetty mistään muualta, sisältää ainutlaatuisen koostumuksen mineraaleja.

Muutamia päiviä metsätien rakentamisen päättymisestä alkoi sataa runsaasti ja pölykerros katosi. Eräässä mineraalin lastauspaikassa kasvoi havupuu, joka on noin 50 vuotta vanha. Sepelöimisen aikana se oli keltainen ja kuoleva ja oli määrätty kaadettavaksi.

Metsän harvennuksen yhteydessä elokuun puolivälissä 1981 metsätyömieheni sanoi: 
"Miksi kaataisimme tämän havupuun. Se on yhä hyvin vihreä, ja jos kaataisimme sen, 
paikalle tulisi suuri aukko.

Menin tutkimaan tilannetta ja olin erittäin yllättynyt, koska puu oli tummanvihreä ja näytti menestyvän hyvin. Se oli kehittänyt terveitä neulasia. Tiesin heti, että mineraalit olivat aiheuttaneet tämän muutoksen.

Useiden vuosien ajan minä vain tarkkailin muutoksia tien ympäristössä ja vuonna 1985 päätin ilmoittaa havainnoistani lehdistölle. Aluksi hyvin tunnettu tiedemies tutki löytöpaikan. Hän otti mineraalipalan ja sanoi: "Tämän täytyy tehota, voit nähdä paljaalla silmällä kaliumin samoin kuin granaatin". Hän antoi materiaalin analysoitavaksi ja lähetti ensimmäisen raporttinsa tästä Itävallan tiedeministeriölle, jaostosihteeri diplomi-insinööri tohtori Perseyn tarkkailtavaksi. Vain muutamia päiviä myöhemmin tohtori Maria Felsenreich Gänsendorfista järjesti lehdistökonferenssin lehdistöklubi Concordiassa, jossa kerroin havainnoistani. Tiedemiestohtori Gernot Gräfe selosti lehdistölle puiden paranemisen syyt.

Tutkimukset polarisoivalla mikroskoopilla ja röntgenillä paljastivat, että tämä kerrostuma, jota ei ole löydetty mistään muualta, sisältää ainutlaatuisen koostumuksen mineraaleja. 
Syyskuussa 1985 mineraalin löytöpaikka ja viereiset puut esiteltiin yleisölle Itävallan radio- ja televisioasemien edustajien (ORF:n) ja huomattavien poliitikkojen läsnä ollessa. Radiossa oli suora lähetys ja istuessamme ravintolassa Emmersdorfissa keskustelemassa tästä tiedemiesten kanssa, lähetettiin ensimmäinen televisio-ohjelma Itävallan kuva. Itävallan radio- ja televisioasema ORF on tiedottanut kansaamme nopeasti ja hyvin monissa lähetyksissä.

Itse asiassa vain muutama päivä myöhemmin raportoitiin maailmanlaajuisesti, että olen keksinyt avun metsien kuolemista vastaan. Monet kokeet ovat todistaneet, että hyvin ravitut puut selviytyvät ympäristön painetta vastaan. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan tätä rasitustilannetta voidaan vähentää seuraavien vuosikymmenien aikana.

Syyskuussa 1985 minulle selvisi, että rakentaisin tehtaan mineraalien jauhamista varten, koska minulla oli jo muutamia tonneja tätä maata.

Analysoituani mineraalijauheeni, aloitin tieteellisen kirjallisuuden tutkimisen. Päätin myös syödä pienen määrän näitä mineraaleja. Ajattelin, jos tämä on hyvää puille, se auttaa varmaan myös minua. Vaikean lihamyrkytyksen jälkeen minulla oli monien vuosien ajan voimakkaita tuskallisia ähkyjä ja hyvin korkea virtsahappoarvo (7,6-7,8). Tämän korkean virtsahappoarvon seurauksena minulla oli kihti ja jatkuva kitarisan tulehdus.

Sekoitettuani teelusikallisen mineraaleja veteen ja nieltyäni tämän juoman, minulla oli muutamia tunteja myöhemmin voimakkaita röyhtäisyjä. Samana päivänä paine vatsan alueella hävisi. Seuraavana päivänä päätin kaksinkertaistaa annosta. Tällä annoksella huohotukset purkautuivat nopeasti. Kolmen päivän jälkeen vapauduin 10 vuotta kestäneestä sairaudestani. Kolme viikkoa myöhemmin kihtini oli hävinnyt ja verenpaine oli pudonnut 100/180:sta 85/145:een.

Muutamia viikkoja myöhemmin kitarisatulehdusongelmat olivat hävinneet ja minun lumivalkoinen tukkani saanut joitakin mustia suortuvia. Sittemmin se on muuttunut mustaksi jälleen. Minulle tehtiin myös verikoe, joka näytti täysin normaaleja arvoja. Nyt voin jälleen juoda alkoholia ja kahvia niin paljon kuin haluan, ilman vaivoja. Minun täytynee lisätä, että olen syönyt mineraaleja joka päivä vuodesta 1985 lähtien.

Maaliskuussa 1986 oli julkaistu pitkä artikkeli tästä asiasta arvostetussa sanomalehdessä "Die Weltissä". Samaan aikaan radio Ö3 ja radio Luxemburg tiedottivat siitä. Vain muutaman viikon kuluessa uutinen oli kiertänyt ympäri maailmaa. Jopa Japanin televisio tiedotti tästä. Sain joka päivä 1000 -2000 kirjettä toimistooni. Siitä tulvasata oli vaikea selviytyä.

Itävallan radion, "Me keskiviikkona" lähetyksen aikana kommentaattori hra Hademar Bankhofer näytti katsojille televisioasemalle saapunutta 1000 kirjettä. Muutaman viikon aikana kaikki kyselivät vain osoitettani. Eräänä päivänä kilometrien pituiset jonot autoja asiakkaineen odottivat tehtaani edessä. Puhelin soi aamu neljästä illalla klo 23:een saakka. Ennakolta saattoi myös arvata, etteivät kaikki hyväksyneet Schindelen mineraalin nauttimista. Kiitos hyväntahtoisuuden, kriittiset vastaväitteet kumottiin asiallisesti ja tieteellisesti.

Tapahtui myös hyvin myönteisiä asioita. Syyskuussa 1986 Schindelen mineraali oli näytteillä Wienin messuilla. Messun jälkeen keksijäinseuran puheenjohtaja lausui seuraavasti: "Tämän päivän huippuhetki; Schindelen mineraalille on myönnetty kultamitali", hän lisäsi. "Tähän saakka yksikään keksijä tai etsijä ei ole onnistunut tulemaan kuuluisaksi ja myymään keksintöään maailmanlaajuisesti niin lyhyessä ajassa". Minun täytyi pitää puolen tunnin luento ja sain enemmän suosionosoituksia kuin muut keksijät yhteensä.

Lauantaina 12.12.1987 lähetettiin ohjelma Schindelen mineraalista Itävallan radiossa Ö3 klo 15.00. Insinööri Stanislaus Krumholcia haastateltiin puhelimitse: Yhdeksäntoista vuotta sitten hän oli tullut pakolaisena Itävaltaan ja työskennellyt eräässä uraanikaivoksessa. Hän oli saanut verenmyrkytyksen ja hän kärsi myös lihassairaudesta. Hänen kätensä vapisivat ja, hänellä oli voimakas kutina koko kehossaan. Kuultuaan Schindelen mineraalista, hän tuli tapaamaan meitä vain huvin vuoksi. Krumholc nielaisi mineraalijauhetta, aivan kuten sadattuhannet muutkin ihmiset. Vain muutama päivä tämän jälkeen vapina katosi kuten myös kaikki muut oireet.